Musiikinkuunteluni mullistui täysin tammikuun alussa, kun hankin itselleni Spotify-tunnuksen. Olen aina halunnut kuunnella paljon erilaista musiikkia, mutta jostain syystä en ole koskaan tykännyt hirveästi levyjen ostamisesta.

Niille, jotka eivät ilmiötä vielä tunne, lyhyt selitys: Spotify on Ruotsissa perustettu palvelu, jonka käyttäjä voi kuukausimaksua vastaan tai ilmaiseksi (mainosrahotteisesti) kuunnella vapaasti netin ylitse musiikkia koneelle ladattavan ohjelman kautta. Spotifyn käyttö muistuttaa iTunesia, jonka kaupasta kaikki olisi ostettu. Musiikkikirjasto on laaja ja kasvaa koko ajan ja kuukausimaksu on n. 10€. Kirjastosta puuttuvat pienet indiemmät artistit ja jotkut merkittävät artistit, joiden lisenssejä hallitaan kovalla kädellä (esim. Beatles ja Metallica). Monilta artisteilta on lisäksi vain yksi tai pari levyä, eikä välttämättä juuri niitä, joita etsii, mutta järkevissä raameissa sieltä löytää usein ihan mitä vaan keksii etsiä. Spotifyn käyttäjät voivat jakaa keskenään linkkejä kappaleisiin, albumeihin tai itse tekemiinsä soittolistoihin.

Spotifyn löytäessäni jokin naksahti: näin musiikista nautitaan oikein. En itse kaipaa fyysisen levyn omistamista, musiikissa tärkeää on kuuntelu. Nyt voin kuunnella mitä tahansa tekee mieli, milloin tahansa. Kaikki maailman musiikki aina ulottuvissa on ideaali, jota kohti Spotify (asymptoottisesti) pyrkii.

Kuuntelen musiikkia lähes koko ajan kotona ollessani. Olen seikkaillut paljon Spotifyn kirjastossa, hakien mieleen juolahtavilla sanoilla ihan vain nähdäkseni, mitä tulee vastaan, löytäen täysin uusia mielenkiintoisia artisteja melkein joka kerta. Olen kuullut uudelleen monia kappaleita, jotka viimeksi kuulin lapsena. Olen kuunnellut artisteja, joita olen pitkään halunnut kuulla, mutta joiden levyjä en ole löytänyt tai raaskinut ostaa. Kaiken kaikkiaan musiikin kuunteluni on muuttunut paljon aktiivisemmaksi ja hauskemmaksi.