• Paketti makkaraa
• Pätkä kesäkurpitsaa
• Punainen paprika
• Puolikas lanttu
• Pari sipulia
• Puolikas valkosipuli
• Kaksi tölkkiä olutta
• Hyvä liemikuutio
• Mausteita: paprikaa, oreganoa, mustapippuria, chiliä, suolaa

1. Pilko makkarat ja kaikki kasvikset
2. Paista makkarat, sipuli ja valkosipuli pannussa
3. Siirrä isoon kattilaan, lisää kaikki muut ainekset
4. Kiehauta ja keitä sitten miedolla lämmöllä tunti tai pari.

Gradu on palautettu ja hyväksytty. Tarvitsee enää jättää pari paperia ja valmistun 16.12. publiikissa. Oli jo aikakin; aloitin 2004 joten valmistumiseen meni seitsemän ja puoli vuotta. Se on ihan valtavan pitkä aika. Osa nykyisistä fukseista oli vielä ala-asteella silloin, kun itse tein fuksikursseja. Nykyinen kaveripiiri on niin vakiintunut että useimmista en enää muista, miten on tavattu, ja tuntuu oudolta muistella vaikkapa neljän vuoden takaisia tapahtumia tajuten, että olin jo silloin ollut vakiintunut hahmo esim. AE:ssa tai Meridiaanissa.

Opiskelijaelämä on ollut hirveän kivaa ja siitä on ikävä lähteä, mutta toisaalta siitä on ajautunut pois vähitellen vanhentuen, kun vuosi vuodelta nuoremmat ihmiset tulevat yliopistolle ja käyvät läpi samoja vaiheita kuin edeltäjänsä. Itse olen vähitellen siinä pisteessä, että olen ollut jäärä jo siinä vaiheessa kun nykyisille aktiiveille jääräilevät entiset aktiivit olivat nuoria.

Tulevaisuus on hirveän epävarmaa ja on vähän hermostuttavaa kun ei oikein tiedä, mitä tulee vuoden päästä tekemään, tai missä maassa edes asuu parin vuoden päästä. Ei sitä väistääkään kuitenkaan voi edes väkisin.

Aioin osallistua NaNoWriMoon tänä vuonna edes puolikkaalla suorituksella ja tein ihan hyvää pohjatyötä sille, mutta gradun valmistuttua kadotin jotenkin motivaation tehdä mitään, enkä ole saanut viime viikkoina tehtyä kuin hädin tuskin pakolliset asiat. Ei minusta ehkä ole kirjoittajaksi, kun ei ole sitä kipinää istua alas ja tuottaa tekstiä.

Tämän vuoden parempi taloustilanne alkaa näkyä siinä, että vyötärönympärys on kasvanut ja vanhat housut tuntuvat ahtailta, mikä on jotenkin hirveää kun on tottunut olemaan niin laiha. Olen ehkä tottunut syömään vähän liikaa ja vähän epäterveellisesti, kun on voinut ostaa paremmin mitä tekee mieli. Yritän nyt taas vahtia syömistäni ja liikkua enemmän, mikä toisaalta tuntuu vähän tyhmältä, kun on sitä melko laiha yhä, mutta tuo vatsan pyöristyminen on jotenkin vaan niin häiritsevää.

Paistettuja nuudeleita

• 2 pakettia nuudeleita
• vihanneksia, esim:
  • n. 5 cm kesäkurpitsaa
  • puolikas paprika
  • 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 2 kananmunaa
• 1 chilipalko
• öljyä paistamiseen
• curryjauhetta, tai esim. kurkumaa ja inkiväärijauhetta
• soijakastiketta
• ketsuppia
• kourallinen pähkinöitä

1. Riko nuudelit pienemmäksi ja keitä mukana tulevassa liemessä.
2. Nuudelien kiehuessa pilko vihannekset sekä viipaloi valkosipulinkynnet ja chilipalko.
3. Siivilöi kypsät nuudelit, säästä n. 1dl keitinlientä myöhempään käyttöön.
4. Jäähdytä nuudelit kylmällä vedellä ja jätä siivilään valumaan.
5. Kuumenna wokkipannussa öljyä ja paista kasviksia nopeasti käännellen kunnes ne ovat melkein kypsiä. 
6. Pienennä lämpöä, lisää nuudelit pannuun ja paista käännellen.
7. Siirrä nuudelit ja kasvikset pannun reunoille ja paista kananmunat pannun keskellä sekoittaen ne kokkeliksi. Sekoita lopuksi nuudelien joukkoon.
8. Sekoita 1dl nuudelien keitinlientä, tilkka soijakastiketta, tilkka ketsuppia ja mausteet, kaada nuudelien päälle ja paista käännellen vielä hetki, kunnes enin neste haihtuu.
9. Ripottele päälle murskattuja pähkinöitä ja tarjoa. Ateria maksaa reilusti alle euron.

 

Kaupassa oli vanhenevia camembert-juustoja –50% alennuksessa. Ostin yhden. Leikkasin päältä kuoren pois, ripottelin päälle vähän timjamia ja suolaa ja paistoin uunissa 15 minuuttia 200°C. Ripottelin päälle vähän silputtua ruohosipulia.

Tosi hyvää kun sulaan juustoon kastaa paahtoleipää. Ruokajuomana Harviestoun Bitter & Twisted -olut.

Sain tänään gradun ensimmäisen version kommentit ohjaajalta ja palaute oli miellyttävän positiivista. Vähän laveampia selityksiä joihinkin kohtiin, vähän rakenteen uudelleenjärjestelyä ja vähän uutta työtä vielä, mutta hyvällä mallilla on.

Taaspa on vuosi edellisestä tekstistä. Mikäköhän siinä on, ettei osaa tehdä sellaista rutiinia kirjoittamisesta, että sitä ei aina unohtaisi. Harvoin tosiaan edes muistan, että on tämä blogi (ja toinenkin blogi jossa on erilaista sisältöä).

Viimeisen vuoden aikana olen mm.: opiskellut, tehnyt melkein valmiin gradun, käynyt ensimmäistä kertaa Lontoossa, hakenut töitä USA:sta mutten saanut, kituuttanut pienillä tuloilla, saanut 18kk työsopimuksen ihan kivalla palkalla, alkanut haaveilla fiktion kirjoittamisesta mutten vaan osaa ottaa kirjoittamisen rutiinia joten tekstiä ei synny enkä kehity.

Pakollinen resepti: mikroquesadilla

Laita lautaselle yksi tortilla, sen päälle juustohöylällä juustoa tasaisesti. Minuutiksi mikroon että juusto sulaa sopivasti. Sillä aikaa silppua leikkuulaudalla joku yhdistelmä esimerkiksi seuraavista (yleensä mitä nyt jääkaapista sattuu löytymään): oliivia, tomaattia, jalapenosiivuja, tuoretta chiliä, valkosipulia, säilykekurkkua, punasipulia, fetajuustoa… Kun juusto on sulanut, ripottele silputut asiat tortillan päälle, lisää vähän mustapippuria, oreganoa, paahdettua sipulia, tabascoa tai mitä mausteita nyt sattuu huvittamaan. Taittele tortilla taskuksi ja pidä sitä kiinni hetki, että sula juuston liimaa sen kasaan. Syö. Jos on vielä nälkä, tee uusi.

Kevään mittaan olen ollut usein töissä myöhään enkä jaksa laittaa iltaisin kotona kunnon ruokaa. Tuo on yksi pikaruoka, johon olen tykästynyt.

En ole pitkään aikaan muistanut kirjoittaa. Jotenkin vain sitä rutiinia ei ole, ja unohdan usein blogien olemassaolon, vaikka kirjoitan enemmän tai vähemmän säännöllisesti päiväkirjaa.

Edellisten parin kirjoituksen aikana olen muun muassa: ollut melkein vuoden sivarina, elänyt viikkoja vain muutamalla eurolla, ajelehtinut tuuliajolla ihmissuhteiden välillä, rakastunut, aloittanut gradun tekemisen parikin kertaa, käynyt ulkomailla kolmesti, tehnyt monta asiaa, joita en ole koskaan tehnyt.

Viime kesä oli hankala, mutta vapaa-aikaa oli paljon. Tänä kesänä vapaa-aikaa ei taas juuri ole, mutta tunnelma on monella tavalla mukavampi.

Ja koska nykyään kirjoitan tänne tuskin koskaan ilman, että mukana on resepti, kirjoitan tähän vielä tänäisen iltapalani:

Valkosipulikeitto

Keitä puolisen litraa vettä ja lisää 2 valkosipulin kynnet, kasvisliemikuutio, laakerinlehti sekä paprikajauhetta. Keitä, kunnes valkosipulinkynnet ovat pehmeitä, mitä pitempään, sen parempi. Suosittelen käyttämään hyvälaatuista kasvisliemikuutiota (esim. Vogel, ei lisättyä natriumglutamaattia tai muita arominvahventeita) sekä hyvää unkarilaista paprikajauhetta. Savustettua paprikaa voisi myös kokeilla.